Uusia haasteita syksyyn

Viime torstaina tapahtuikin jotain uutta ja jännittävää: aloitimme Lyylin kanssa agilityn! Pääsimme suoraan Pro Perron valmennusryhmään, sillä minulla on aiempaa kokemusta lajista Lunan kanssa. Onhan siitä jo yli puolitoista vuotta, joten ei minullakaan kaikki ihan kirkkaana mielessä ole. Uskon että kaikki kuitenkin muistuu melko nopeasti mieleen.
Ensimmäisellä kerralla totutimme Lyylin palkkausalustaan ja otimme pieniä pätkiä putkia ja hyppyjä, n. kuuden esteen rataa. Meni suhteellisen hyvin, ottaen huomioon että kaikki oli Lyylille ihan uutta. Myös halli oli vähän tuntemattomampi, joten ihan kauheasti olisi tehnyt mieli käydä kaikki nurkat haistelemassa. Minä pääsin myös heti muistelemaan, miten persjättö tehtiinkään.
Tosi hyvät fiilikset jäi ekoista treeneistä ja jatkossa treenaillaankin joka torstai. Ehkäpä joku kerta saisin videota meidän menosta tänne blogiin.

Agilitynakki Lyyli, äitiinsä tullut!

KPSH:lla alkoi lauantaina pentukurssi, jossa toimin vastuukouluttajana. En ole ennen toiminut pentukurssin kouluttajana joten tämäkin oli ihan uusi haaste. Rallya olen ennenkin kouluttanut, mutta pennut ovatkin hieman eri asia.
Tosi mielenkiintoista hommaa kyllä, jo ekan kerran jälkeen huomasin että kouluttajanakin oppii kurssilla paljon uutta etenkin koirien käyttäytymisestä. Kurssilla olevat rodut ovat hyvinkin erilaisia ja yksilöiden välillä on suuria eroja. Toiset osaavat jo valmiiksi paljon kaikkea, toiset ovat tulleet kurssille oppimaan kaiken. Siksi jokainen tehtävä on suunniteltava yksilöllisesti, jotta jokainen koirakko siitä hyötyisi.
Olen iloinen että sain ottaa tämän haasteen vastaan. Ja onhan mulla ihan huiput apukouluttajat, näissä tunnelmissa mennään seuraavat viisi viikkoa!